|
|
|
|
 
| |  Vuosi: 2024 - 2023 - 2022 - 2021 - 2020 - 2019 - 2018 - 2017 - 2016 - 2015 - 2014 - 2013 - 2012 - 2011 - 2010 - 2009 - 200812.12.2021 Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan rahaa uusiin koronatukikierroksiin ei ole. Ministeri sanoo että vaalikauden kehyksen rahat on pitkälti syöty, joten uusi kierros olisi ongelmallinen tilanne. ( Helsingin Sanomat / Lännen Media 12.12.21).Samaan aikaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on puhjennut kriisi koronahoitajille ensin luvatuista ja sitten kyseenalaistetuista palkanlisistä. Hoitajapulasta kärsivien osastojen hoitajille suunniteltiin maksettavan määräaikaisia tehtävänlisiä, mutta päätös asiasta vedettiinkin pois. (Helsingin Sanomat 10.12.21) Hallitus puhuu liiketoiminnasta, mutta on ollut täysin hiljaa hoitohenkilöstön rahakeskusteluissa. Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee oman koronatukikierroksen. Hallituksen koronatukikierroksilla olisi pitänyt puhua myös hoitajien rahasta, mutta sitä keskustelua ei koskaan kuulunut. On myös todellista vastuunpakoilua toivoa maltillista palkkaratkaisua sotealalle tässä jäätävässä koronatilanteessa, jossa henkilöstö venyy ja antaa kaikkensa. Ministeri Saarikko korosti maltillista palkkaratkaisua todeten kyselytunnilla 9.12.21: ”On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.” Terveydenhuollon henkilöstö on asettanut itsensä alttiiksi koronataudille, valmiuslain myötä heidän lomiaan on peruttu ja siirretty ja uhka on edelleen päällä myös joulun osalta, heitä on siirretty vastoin tahtoaan eri toimipisteisiin työskentelemään ja he ovat joutuneet tekemään työtä tukalissa ja kuumissa suojavarusteissa hyvinkin pitkiä työvuoroja henkilöstövajeen ollessa arkipäivää työyksiköissä. Lintilä toteaa haastattelussa, että vaikutukset liiketoimintaan täytyisi ottaa huomioon myös koronaan liittyviä suosituksia annettaessa. (HS 12.12.21) Juvonen muistuttaa, että liiketoimintakin loppuu, kun terveydenhuollon kantokyky sakkaa. Väsyneet ja poikkeuksellisen pelottavan, stressaavan ja raskaan koronahoitotyön työnuuvuttama sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on unohdettu. Juhlapuheissa heitä toki ylistetään, mutta riittääkö pelkkä sanahelinä. Tilanne on myös työsuojelullisesti ja potilasturvallisuusnäkökulmasta pelottava. Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin. Juhlapuheet ei enää riitä. Tarvitaan rahaa.
|
|
 | | 12.12.2021 S
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) mukaan rahaa uusiin koronatukikierroksiin ei ole. Ministeri sanoo että vaalikauden kehyksen rahat on pitkälti syöty, joten uusi kierros olisi ongelmallinen tilanne. ( Helsingin Sanomat / Lännen Media 12.12.21).Samaan aikaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on puhjennut kriisi koronahoitajille ensin luvatuista ja sitten kyseenalaistetuista palkanlisistä. Hoitajapulasta kärsivien osastojen hoitajille suunniteltiin maksettavan määräaikaisia tehtävänlisiä, mutta päätös asiasta vedettiinkin pois. (Helsingin Sanomat 10.12.21) Hallitus puhuu liiketoiminnasta, mutta on ollut täysin hiljaa hoitohenkilöstön rahakeskusteluissa. Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee oman koronatukikierroksen. Hallituksen koronatukikierroksilla olisi pitänyt puhua myös hoitajien rahasta, mutta sitä keskustelua ei koskaan kuulunut. On myös todellista vastuunpakoilua toivoa maltillista palkkaratkaisua sotealalle tässä jäätävässä koronatilanteessa, jossa henkilöstö venyy ja antaa kaikkensa. Ministeri Saarikko korosti maltillista palkkaratkaisua todeten kyselytunnilla 9.12.21: ”On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.” Terveydenhuollon henkilöstö on asettanut itsensä alttiiksi koronataudille, valmiuslain myötä heidän lomiaan on peruttu ja siirretty ja uhka on edelleen päällä myös joulun osalta, heitä on siirretty vastoin tahtoaan eri toimipisteisiin työskentelemään ja he ovat joutuneet tekemään työtä tukalissa ja kuumissa suojavarusteissa hyvinkin pitkiä työvuoroja henkilöstövajeen ollessa arkipäivää työyksiköissä. Lintilä toteaa haastattelussa, että vaikutukset liiketoimintaan täytyisi ottaa huomioon myös koronaan liittyviä suosituksia annettaessa. (HS 12.12.21) Juvonen muistuttaa, että liiketoimintakin loppuu, kun terveydenhuollon kantokyky sakkaa. Väsyneet ja poikkeuksellisen pelottavan, stressaavan ja raskaan koronahoitotyön työnuuvuttama sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on unohdettu. Juhlapuheissa heitä toki ylistetään, mutta riittääkö pelkkä sanahelinä. Tilanne on myös työsuojelullisesti ja potilasturvallisuusnäkökulmasta pelottava. Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin. Juhlapuheet ei enää riitä. Tarvitaan rahaa.
|
|
| | 07.12.2021 Pääministerin annettava ilmoitus eduskunnalle toiminnastaan - toiminta välinpitämätöntä ja huolimatonta
Pidän pääministeri Sanna Marinin toimintaa välinpitämättömänä ja huolimattomana. Pääministeri altistui koronavirukselle, mutta ei reagoinut asiaan sen vaativalla vakavuudella. Ulkoministeri Pekka Haaviston koronatartunnasta uutisoitiin viikonloppuna. Pääministeri teki kaksi virhettä. Hän löhti juhlimaan ravintolaan huolimatta saamastaan tiedosta koronavirukselle altistumisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn ja tartuntojen ennaltaehkäisyn tulisi olla ykkösprioriteetti myös pääministerille. Hän jätti myös virkapuhelimen bilettämisen ajaksi kotiin ollen näin kokonaan tavoittamattomissa. Kyseessä on vakavat laiminlyönnit ja virhearviot, jota ei voi katsoa läpi sormien. Kansalaisilta ja työntekijöiltä on vaadittu koronakriisissä paljon kestokykyä. Jokainen on joutunut punnitsemaan toimensa. Varovaisuuden niska ei ole saanut taittua. Pääministerin esimerkki hälläväliä toiminnasta kertoo siitä, että pääministeriä ei kiinnosta taistelu koronavirusepidemiaa vastaan. Sen sijaan, että hän olisi päättäjänä esimerkkinä suomalaisille ja johtaisi joukkoja edestä päin, hän antaa singnaalin, että ei ole kiinnostunut tehtävistään. Hallituksen on käytävä vakava keskustelu pääministerin toimista ja tuotava se myös eduskunnan tietoon. Pääministerin on annettava myös ilmoitus eduskunnalle toiminnastaan.
|
|
| | 26.11.2021 Yhteiskunta ulkoistaa henkisesti pahoinvoivat ihmiset läheisilleen - Suomessa käynnissä katastrofi
Vantaalla tapahtunut iäkkäiden vanhempien kuolemaan johtanut tapaus on lamaannuttava viesti yhteiskunnan tämänhetkisestä tilasta. Miehen epäillään surmanneen vanhempansa. (Helsingin Sanomat 22.11. 2021) Julkisuudessa olleen tiedon mukaan vanhemmat eivät olleet saaneet mielenterveysongelmista kärsineelle pojalle hoitopaikkaa. (Iltasanomat 22.11. 2021)Tapaus on pimeästä syvyydestä tuleva viesti siitä, missä Suomessa mennään. Yhteiskunta ulkoistaa henkisesti pahoinvoivat ihmiset läheisilleen hoidettavaksi, sillä hoitopaikkoja ei ole ja avohoito on päivän sana. Vastaanotto aikoja ei saa lääkärille, terveyskeskuksen puhelinpalvelun takaisinsoittoa ei kuulu. Olen saanut tällä viikolla yhteydenoton nuorelta ihmiseltä, joka odottaa edelleen takaisin soittoa viime viikoisen terveyskeskukseen tekemänsä yhteydenoton jälkeen. Ihmiset hylätään ongelmiensa kanssa. Suomessa on menossa henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden romahdustila, katastrofi, jota ei edes haluta korjata. Tein vuonna 2013 kirjallisen kysymyksen eduskunnassa, jossa esitettiin huoli psykiatristen sairaalapaikkojen karsimisesta ja avohoidon resursserista. Kyseessä oli juuri Uudenmaan HUS alueen psykiatristen sairaalapaikkojen vähentäminen. Juvonen kantoi huolta siitä, miten lisääntyneiden mielenterveysongelmien hoito painottuu vain lääkkeisiin ja potilaat jätetään muuten oman onnensa varaan. (KK 746/ 2013 eduskunta) Yhteiskunnassa on reagoitava mielen hätään. Yksikään puhelu, jossa henkilö sanoo tarvitsevansa apua ja tukea henkiseen hätään ei saa jäädä vastaamatta. Myös läheisten huoli on kuultava. Yksityisyyden suojaa on tässä pohdittava siten, että pahoinvoivan ihmisen hätä on saatava kuuluviin. Miten se on mahdollista, se on ratkaistava. Ihmisen on päästävä myös kelan tukemaan terapiaan. On väärin, että oletetaan, että ihmisellä on varaa mennä yksityiseen terapiaan, jonne pääsee ohi julkisten jonojen, mutta joka maksaa jopa satoja euroja kerta. Miksi me maksamme veroja tässä yhteiskunnassa? Psykologien, lääkäreiden, psykoterapeuttien, psykiatristen sairaanhoitajien, päihdetyön koulutuksen ja muun terapiakoulutuksen lisääminen on ehdotonta. Alaa opiskelevien resurssien käyttö myös tietyssä vaiheessa opintoja on otettava heti käyttöön. Opiskelijoiden karttunutta osaamista ja tietotaitoa on otettava käyttöön nopeammin. Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on heti ryhdyttävä yhdistämään voimiaan. Laitoshoivaa on oltava tarjolla. Tuleva soteuudistus uhkaa jäädä hallintohimmeliksi ja byrokratian ja erilaisten toimielinten kokoontumiskerhoksi, sillä hallitus ei millään toimillaan viittaa siihen, että ihmisten terveyspalvelut paranevat tai ne edes turvataan. Digipalvelujen sijaan terveydenhuollon asiakas on kohdattava kasvotusten.
|
|
| | 16.11.2021 Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liike nyt:n eduskuntaryhmät ovat tänään jättäneet välikysymyksen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen.
VÄLIKYSYMYS
Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen
Eduskunnalle
Tausta
Valko-Venäjä on hyökännyt aggressiivisesti Puolan ja Liettuan rajoilla käyttäen laittomasti EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia hyväkseen. Siirtolaiset tulevat pääosin Lähi-idän alueelta, josta he eri reittejä käyttäen ovat tulleet Minskiin. Sieltä heidät ohjataan EU:n rajoille. Pyrkimyksenä on kiristää EU neuvottelupöytään muun muassa EU:n Valko-Venäjälle asettamien pakotteiden purkamiseksi. Kyse on siis Valko-Venäjän EU:a vastaan kohdistamasta hybridihyökkäyksestä
Puola ja Liettua ovat sisäistä turvallisuuttaan ja rajojaan puolustaessaan sulkeneet Valko-Venäjän vastaiset rajansa ja pyrkineet estämään laittomat rajanylitykset. Suomen hallitus on paheksunut Valko-Venäjän vaikuttamistoimia, mutta hallituksen lausunnot Suomen toimenpiteistä vastaavassa tilanteessa ovat olleet sekavia ja epäjohdonmukaisia.
Keväällä 2020 Turkin Kreikkaan kohdistaman hybridioperaation aikaan pääministeri Sanna Marin kommentoi Suomen valmiuksia vastata vastaavan kaltaiseen hybridivaikuttamiseen. Marin totesi pääministerin haastattelutunnilla 8.3.2020 ehdotuksesta mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta luopuminen määräajaksi hybridivaikuttamistilanteessa seuraavasti: ”No, varmasti on hyvä laajemmin keskustella. Kuten sanoin, jos Suomeen kohdistuisi tämänkaltaista vaikuttamista ja selkeästi painostusta käyttämällä ihmisten hädänalaisuutta hyväksi ja ihmisiä tuotaisiin rajalle, niin tällaisesta tilanteesta olisi hyvä käydä keskustelu kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, kuten sanoin, millä tavalla yhdessä siihen vastaisimme.” Tämän jälkeen asia ei ole kuitenkaan edennyt.
Myös ulkoministeri Pekka Haaviston ja sisäministeri Maria Ohisalon Valko-Venäjän Puolaan kohdistaman hybridioperaation aikana antamat ristiriitaiset kommentit herättävät kysymyksiä. 8.11.2021 Haavisto totesi Yle TV 1:n A-studiossa ehdotuksesta mahdollistaa rajojen sulkeminen hybridivaikuttamistilanteessa seuraavasti: ”No, sellainen ajatus, että kokonaan luovuttaisiin pakolaissopimusten määräämistä kriteereistä ja pelisäännöistä, niin se ei varmaan tule kysymykseen. Kuten sanoin, tällaisessa tilanteessa, vaikka näin hurja tilanne on, siellä voi aina olla niitä, jotka oikeasti tarvitsevat sitä humanitaarista apua, joiden hengestä, terveydestä voi olla juuri sillä hetkellä kysymys, siihen pitää aina säilyttää mahdollisuus.” 9.11. HS kirjoitti, että Ohisalon mukaan yhden rajaylityspaikan täytyy kansainvälisten sopimusten mukaisesti olla auki, jotta turvapaikanhakija voi turvapaikkahakemuksensa jättää.
Saman viikon lopulla ministerien kommenteista välittyi kuitenkin jo melko erilainen kuva. 13.11. Haavisto totesi Yle TV 1:n Ykkösaamussa hybridiuhista seuraavasti: ”Tämän tyyppisiä uhkia täytyy valmiuslainsäädännön voida käsitellä ja uskon, että tämä mitä on nyt nähty, vaikka tuolla Puolan ja Valko-Venäjän rajalla kuuluu sinänsä tämäntyyppisiin uhkiin. Jos halutaan siinä valmiuslainsäädäntöä tarkentaa, se on hyvä --". Samana päivänä IS kirjoitti, että Ohisalon mukaan Suomen valmiuslaki olisi tarpeen avata ja muuttaa sen hybridivaikuttamista koskevia kohtia Valko-Venäjän ja Puolan rajaa vastaavien tilanteiden varalta. ”Kannatan sitä, että valmiuslakia tarkastellaan tältä osin uusiksi. Meillä on uudenlaisia uhkatilanteita, riskejä ja hybridivaikuttamista, joka on Valko-Venäjän tapauksessa valtiojohtoista ihmissalakuljetusta”, Ohisalo sanoi lehden mukaan.
Kun ulko- ja sisäministeri antavat saman viikon aikana omien kommenttiensa kanssa ristiriitaisia lausuntoja, herää kysymys, mikä hallituksen linja todellisuudessa on.
Oikeudellinen tilanne
Hallitus korostaa, että Suomen on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia niin, että turvapaikkahakemuksen jättämiseen on aina oikeus. Oikeus turvapaikkaan perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan. Mikäli tällaiset sopimukset eivät lainkaan jousta tilanteessa, jossa laitonta siirtolaisuutta käytetään hyväksi hybridihyökkäyksessä, on selkänojaa haettava kansainvälisen oikeuden mukaisesta hätätilamenettelystä ja luotava kansallinen laki, jolla voidaan poikkeustilanteessa keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto. On joka tapauksessa kyseenalaista tulkita vuonna 1951 hyväksyttyä Geneven sopimusta niin, että se estää perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvatun oikeuden valtion toimenpiteisiin kansallisen turvallisuuden vaarantumisen estämiseksi.
Ministeri Ohisalo on todennut, että Suomessa on varauduttu laajamittaiseen maahantuloon monin tavoin, mutta hallituksen tavat reagoida tilanteeseen eivät sisällä sellaista vaihtoehtoa, joka lopulta estäisi hybridivaikuttamisen. Tämän hetken lainsäädäntöä noudattaen kaikki, jotka hakevat turvapaikkaa ja sanovat ”asylum”, pääsevät Suomen rajojen sisäpuolelle. Konkreettisia ja ennen kaikkea nopeita lakiuudistuslupauksia ei hallitukselta ole kuultu, vaikka niitä on monien taholta vaadittu ja asiasta kysytty.
On ymmärrettävää ja kaikkien EU:n jäsenmaiden kannalta tärkeää, että rajat on mahdollista sulkea valtiollisesti masinoidulta massasiirtolaisuudelta, sillä rajojen auki pysyminen tilanteesta riippumatta luo edellytykset juuri siihen, mitä Valko-Venäjä hakee. Siirtolaisten päästäminen alueelle aiheuttaisi jälleen tilanteen, jossa siirtolaisen joukko vaeltaisi pitkin Eurooppaa parhaaksi katsomiinsa maihin ja aiheuttaisi epäjärjestystä niin turvallisuuden kuin hyvinvointijärjestelmän kestävyyden kannalta.
Ennakkotapauksia suuren siirtolaismäärän aiheuttamista poikkeustilanteista on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT). Vuonna 2020 EIT on Espanjan kohdalla todennut, että maahanpääsyn estäminen on mahdollista, mikäli turvapaikanhakijat ilman painavaa syytä jättävät noudattamatta mahdollisuuksia lailliseen rajanylitykseen, erityisesti käyttämällä suurta lukumäärää ja voimakeinoja. Kansainvälisen suojelun hakemisen mahdollisuus on edellä mainitusta huolimatta oltava olemassa. EIT on lisäksi väliaikasimääräyksillä määrännyt, ettei Liettua saa palauttaa Valko-Venäjälle siirtolaisia, jotka jo ovat Liettuan alueella. Toisaalta vastaavalla väliaikaismääräyksellä on määrätty, että suvereenilla valtiolla on oikeus päättää, ketä se alueelleen päästää, kunhan muut kansainväliset velvoitteet tulevat huomioiduiksi.
Rajavartiolaki mahdollistaa sen, että rajanylityspaikoilla rajoitetaan liikkumista ajallisesti liikenteen ja tarkastusten sujuvuuden helpottamiseksi. Lisäksi valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäministeri on viitannut tähän mahdollisuuteen, mutta samalla korostanut, että aina yksi raja-asema pysyisi auki turvapaikanhakua varten, sillä rajanylityspaikkojen sulkemisella ei saa estää kansainvälisen suojelun hakemista.
EU ja sen jäsenmaat ovat ristiriitaisessa tilanteessa velvoitteidensa, oikeuksiensa ja turvallisuutensa sekä rajojensa suojaamisen kanssa. Suomen osalta voidaan perustellusti olettaa, että mikäli hybridihyökkäyksen välineenä käytetty siirtolaisjoukko lähestyisi Suomea, hallitus lähettäisi rajaviranomaisille muistutuksen kansainvälisiä sopimuksia noudattavasta maahantulon mahdollistavasta toimintamallista ja vastaanottokeskukset perustettaisiin ennätysajassa.
Toimenpiteet
EU:n tasolla on autettava Puolaa ja muita kohteena olevia jäsenmaita estämään hybridihyökkäys ja padottava mahdollinen sekundäärinen Puolasta ja muista kohteena olevista jäsenmaista eteenpäin suuntautuva liike.
Suomen tasolla on pysäytettävä turvapaikanhakijat rajalla hybridihyökkäyksen iskiessä. Esitämme säädettäväksi välittömästi Suomen lainsäädäntöön hätätilapykälää, jonka nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää laajamittaisen maahantulon tilanteessa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Tukeeko hallitus Puolan ja Liettuan päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti,
miksi ulko- ja sisäministerit ovat Puolan kriisin aikana antaneet ristiriitaisia lausuntoja mahdollisuudesta keskeyttää turvapaikanhaku hybridivaikuttamisen tilanteessa,
mikä ulko- ja sisäministereiden lausunnoista on koko hallituksen kanta kysymykseen mahdollisuudesta keskeyttää turvapaikanhaku,
onko edelleen voimassa se, mitä sisäministeri Ohisalo on todennut, että mikäli vastaava tilanne syntyisi Suomen ulkorajalle, kaikissa tapauksissa ainakin yksi rajanylityspaikka olisi auki ja valmiina vastaanottamaan turvapaikkahakemuksia,
aikooko hallitus tuoda eduskuntaan pikaisesti nk. hätätilapykälän, jolla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden vuoksi ulkovallan järjestämän laajamittaisen maahantulon tilanteessa,
millä aikataululla hallitus tuo tällaisen esityksen, jos sellaista esitetään,
mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden Suomen ulkorajoilla,
miten hallitus valmistautuu estämään hallitsemattoman laittoman maahantulon Suomeen, ja
miten hallitus aikoo estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman maahan jäännin?
Helsingissä 16.11.2021
|
|
| | 13.11.2021 Saattohoitoa on ohjattava lailla - asiantuntijatyöryhmän ehdotukset käsiteltävä heti
Eduskunnnassa käsiteltiin vuonna 2018 kansalaisaloite ”Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta”. Eduskunta hylkäsi aloitteen, mutta edellytti valtioneuvostoa asettamaan asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita.Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Se esittää yksimielisenä näkemyksenä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saattohoidon saatavuutta sekä osaamista lisätä. Saattohoitoa on ohjeistettu Suomessa vuosikausia pelkin suosituksin. Epökohta on havaittu jo vuosia sitten ja aiheesta on tehty myös eduskunnassa lukuisia kirjallisia kysymyksiä, toimenpidealoitteita ja lakialoitteita. Myös hoitotyön ruohonjuuritasolta päättäjien tietoon on saatettu lukuisia kertoja viestiä, että suomalaisessa saattohoidossa on paljon korjattavaa. Palliatiivinen hoito pitää sisällään hyvän, oikea-aikaisen ja riittävän kivunlievityksen ja se on saatava yhdenvertaiseksi koko maassa kuten myös saattohoitoon erikoistuneiden hoivakotien ylläpito. Sedaation eli elämän loppuvaiheessa hyvin kivuliaan potilaan tilannetta helpottavan ja lääkkeillä tapahtuvan nukutuksen mahdollisuus on turvattava saattohoitotilanteissa. Potilaan, mutta myös omaisen hätä, huoli ja suru tarvitsee myös tulla kuulluksi ja sielunhoidollista ja henkistä tukea on oltava tarjolla. Suomessa tulee myös huolehtia siitä, että lasten ja nuorten saattohoitoon panostetaan erityisellä osaamisella. Asiantuntija työryhmä toteaa muistiossaan, että pelkät saattohoito suositukset eivät riitä saattohoidossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi, vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Työryhmän työn tulos on kauan odotettu totuus siitä, että ihmiselämän loppuvaihe ja elämän ehtoon viimeiset hetket ansaitsevat osakseen arvokkaan, kunnioittavan, osaavan, kipuja lievittävän, inhimilisen ja hyvän saatto- ja palliatiivisen hoidon. Loppuraportti ei esitä erillistä saattohoitolakia, mutta se esittää muutoksia jo olemassa olevaan lainsäädäntöön.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu lakiin (785/1992, potilaslaki), Terveydenhuoltolakiin (1326/2010) ja Sairausvakuutuslakiin (1224/2004) esitetään muutoksia. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomen hallitus toimii nopeasti ja lähtee välittömästi valmistelemaan työryhmän loppuraportissaan esittämät lainsäädännölliset muutokset, jotta laadukkaasta ja hyvästä saattohoidosta tulee jokaisen kansalaisen subjektiivinen oikeus. Asiantuntijatyöryhmä käsitteli myös selvitystyössään lääkäriavusteista itsemurhaa ja eutanasiaa, mutta se ei esitä yksimielistä näkemystä siitä, tulisiko lääkäriavusteinen itsemurha tai eutanasia laillistaa. Tilanteessa, jossa saattohoidossa on puutteita ja
sen laadussa on epäluotettavuutta, keskustelu eutanasiasta on ymmärrettävää. Olen jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jolla tiedustelen, että mihin toimiin hallitus ryhtyy elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa pohtivan asiantuntija työryhmän loppuraportissa esittämien lainsäädösehdotusten pohjalta. Olen jättänyt myös toimenpidealoitteen aiheesta: lainsäädännöllisiin muutostoimenpiteisiin on ryhdyttävä heti.
|
|
| | 05.11.2021 Pääkirjoitus Geronomilehti marraskuu 2021: Soteuudistus potkaisee ovet auki – nyt on geronomin aika
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee Suomessa vauhdilla. Hyvinvointialueiden valmistelutoimielimet ovat käynnistäneet työnsä ja toimivat yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista henkilöstöä hyvinvointialueelle siirtyy. Yksi tehtävistä onkin selvittää hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö, ja valmistella tammikuussa 2022 vaaleilla valittaville aluevaltuustoille ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. Sotehenkilöstö on kokenut huolta työpaikkojensa säilyvyydestä uudessa organisaatiossa. Pelko on ymmärrettävä, sillä uudistuksella haetaan palvelujen parantamisen, hoitoonpääsyn nopeuttamisen ja palvelujen laadun sekä yhdenvertaisuuden turvaamisen lisäksi myös kustannustehokkuutta. Tämä tarkoittaa selkokielellä säästöjä. Geronomien silmin tarkasteltuna meidän ammattikuntamme voi kuitenkin kokea positiivisen buustin. Vanhustenhoidon kentällä soteuudistus herättää monia kysymyksiä. Miten ja missä vanhustenhoidon palvelut toteutetaan, ja säilyykö lähipalvelut ja -työpaikat? Millä koulutustaustalla vanhuksemme hoidetaan, ja mitä taitoja tulevaisuuden hoitotyöntekijältä edellytetään? Valtiovarainministeriön Martti Hetemäen muistio vuodelta 2018 nosti esiin digihoitajat, jotka erilaisia sähköisiä välineitä käyttäen hoitaisivat yhteydenpitoa ikääntyneeseen. Teknologia on kehittynyt ja digilläkin on toki paikkansa, mutta ehkäpä kuitenkin vähemmässä määrin kuin itse sotehenkilöllä. Olen tällä hetkellä eduskunnan ainoa geronomi. Joskus minua on kutsuttu puolihuumorilla myös geronimoksi. Välillä on ollut hämmentävää huomata, että huolimatta geronomien pitkäaikaisesta koulutuksesta, ammattikuntamme on jäänyt yhteiskunnassamme hieman tuntemattomaksi. Mikä ihmeen geronomi? Olenkin monissa asiayhteyksissä joutunut kertomaan ammatistamme ja toimintakentästämme. Olen myös usein esittänyt geronomiliittoa muiden sosiaali- ja terveysalan liittojen rinnalle kuultavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ikääntyneiden asioihin liittyviä lakiesityksiä käsiteltäessä. Vuonna 2019 paljastuneen vanhustenhoidon kriisin jälkimainingeissa 17 eri tahoa ja toimijaa sitoutui vanhustenhoidon laatua parantaviin pyrkimyksiin ns. 25 asialistan kohdalla. Lista allekirjoitettiin Helsingin Säätytalolla. Listalla oli mukana eri sotealan liitoista JHL, Super ja Tehy. Geronomiliittoa ei ollut listalla. Sekin kertonee tosiasiaa siitä, että geronomien toimintakenttää ja vaikuttavuutta vanhustenhoidon saralla ei vielä kunnolla nähdä. Ajat onneksi muuttuvat. Soteuudistus potkaisee viimeisetkin ovet auki meille geronomeille. Vanhustenhoidon osaajista käydään kovaa kisaa ja erityisosaamisella on kysyntää. Asiantuntijuuttamme tarvitaan hyvinvointialueiden kehittäessä vanhuspalvelujen suuntaa ja toimintaa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee meitä. Näkemyksemme ikääntyneiden palveluprosesseista sekä hoitopoluista ovat tärkeitä. Monilla geronomeilla on myös taustana hoitotyön koulutusta ja työkokemusta, joka on toimintakentällä arvokasta. Esimiestehtävissä on aina plussaa, kun tietää ruohonjuuritason toiminnan aakkoset. Ikääntyneiden hoivapalvelujen polulla on monta etappia ja ensimmäinen niistä on aina kotona. Miten me geronomit voisimme olla kehittämässä, ohjaamassa ja edistämässä ikääntyneen kotona pärjäämistä ja kotiin vietäviä palveluja? Kuinka kauan ja millaisen avun turvin muistisairas ikääntynyt voi pärjätä omassa kodissaan? Uskon meidän geronomien vastaavan moniin kysymyksiin ja olevan valmiita erilaisten palvelutarjottimien kehittämiseen. Meillä ei mene sormi suuhun myöskään käytännön työkentän keskiössä. Käsiparimme ovat monitaitoiset, monimuotoiset ja moniosaavat. Ja siitä meidät vielä tullaan tuntemaan.
|
|
| | 20.10.2021 Jätin kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen terveystieteiden maisterin koulutusvastuun saamisesta Helsingin yliopistolle
Helsingin yliopisto on juuri ilmoittanut jättäneensä opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Nyt olisikin ensiarvoisen tärkeää, että heitä kuullaan. Pääkaupunki seutu tarvitsee ehdottomasti terveystieteiden maisterikoulutusta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea ovat myös ilmaisseet hankkeelle vahvan kannatuksensa. On tärkeää, että Helsingin yliopistolle annetaan järjestysoikeus terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Maisteritason tutkintokoulutukseen voisivat hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, mukaan lukien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sote-alan asiantuntijat. Tämä kirjallinen kysymys liittyy vuonna 2014 esitettämääni kirjalliseen kysymykseen (KK 732/2014 vp) Metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotyön johtamisosaamisen turvaamisesta ja Helsingin yliopiston terveystieteiden maisterin koulutusohjelmasta. Kirjallisen kysymyksen vastauksessa 28.10.2014 opetus - ja viestintäministeri Krista Kiuru vastaa seuraavasti: ” Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen yliopistojen koulutusvastuu-uudistuksen valmistelun yhteydessä Helsingin yliopisto esitti itselleen terveystieteiden koulutusalalla uutta koulutusvastuuta, joka kattaisi ainoastaan maisterivaiheen ja jatkokoulutuksen. Esityksen mukaan maisterikoulutuksen keskeinen kohderyhmä olisivat olleet terveydenhuollon ammattilaiset. Lisäksi Helsingin yliopistolla oli tarkoitus selvittää mahdollisuudet tarjota koulutusväylää sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai muiden soveltuvien alojen kandidaatin tutkinnon suorittaneille. ” ”Esityksestä saadut lausunnot ja yliopistojen edustajien kanssa käyty keskustelu kuitenkin osoitti, että esitys edellyttää jatkoselvittelyä. Muut alan koulutusvastuun omaavat yliopistot suhtautuivat esitykseen pääosin kielteisesti. Kysymys siitä, voiko jokin yliopisto tai jotkut yliopistot profiloitua vain maisterikoulutuksen tuottajana, on koulutuspoliittisesti hyvin merkittävä, eikä sitä voida ratkaista pelkästään yksittäisen yliopiston yksittäistä koulutusalaa koskevan esityksen osalta. Terveystieteellisen koulutusalan osalta tulee huomioida myös ammattikorkeakoulujen ja niissä suoritettavien tutkintojen asema. ” Aikaa ministeri Kiurun vastauksesta kulunut nyt seitsemän vuotta. Asiaan ei ole kuitenkaan tullut muutosta, vaikka vastauksessa mainitaan asian jatkoselvittelystä. Terveystieteiden koulutuksen saaminen on erityisen tärkeää Uudellemaalle, sillä HYKS:in alue on maamme ainoa yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Yliopistojen koulutusvastuilla turvataan riittävä asiantuntijoiden alueellinen tarjonta yhteiskunnan eri aloille, lisätään yhdenvertaisuutta ja parannetaan palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja henkilöstön osaamistasoa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tuonut esille terveystieteiden maisterikoulutuksen tarpeen jo vuodesta 1998 säännöllisesti eri opetusministereille. Tulevien vuosien aikana metropolialueen so- siaali- ja terveydenhuollon hoitotyön johtotehtävistä eläköityy lukuisia henkilöitä.
Alueen toimijoilla tulee olemaan suuria vaikeuksia saada rekrytoitua asiantuntevaa ja koulutettua henkilöstöä hoitotyön johtotehtäviin, sillä metropolialueella työskentelevillä hoitajilla ei ole oman alan yliopisto-opiskelu- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tämä on huolestuttavaa, sillä pääkaupunkiseudulla työskentelee noin 25 000 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää eli nel-
jännes koko maan hoitohenkilöstöstä. Myös merkittävä osa Suomen terveysalan yliopistollista maisteritutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee metropolialueella. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumisen toteutumisessa tullaan tarvitsemaan hyvää johtajuutta. Terveydenhuollon johtajuuteen vaaditaan kouluttautuminen, sillä johtajuus on terveydenhuollossa oma erityisalansa. Terveystieteiden maistereiden saatavuuden tulee olla yhdenvertaisesti turvattu kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualueilla. On hyvin valitettavaa, että Metropoli-alueen hoitohenkilöstö on eriarvoisessa asemassa terveystieteiden opiskelumahdollisuuksien osalta, koska alueella ei ole terveystieteiden maisterikoulutusta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus tuoda terveystieteiden maisterin- ja tohtorin koulutusvastuun ja koulutusohjelman Helsingin yliopistoon? Kuinka hallitus huomioi metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotyön johtamisosaamisen riittävyyden tulevaisuudessa? Miten hallitus turvaa valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon hyvän johtamisen toteutumisen tulevan soteuudistuksen ja palveluiden uudelleen organisoinnin keskellä? Miten hallitus toteuttaa hallitusohjelman kirjausta (s. 162) liittyen yliopisto - ja ammattikorkeakoulutuksen vastaamisesta yhteiskunnan tarpeisiin ja alueiden työllisyyteen erityisesti hoitotyön johtamisen näkökulmasta?
|
|
| | 30.09.2021 Itsemurhien ennalraehkäisyyn panostettava - liikenteessä tapahtuvat itsemurhat vakavia tilanteita myös sivullisille
Itsemurhien ehkäisypäivää on vietetty syyskuun 10 päivä vuodesta 2003 alkaen. Suomessa itsemurhakuolemat ovat Euroopan korkeimpia. Syytä tähän ei ole selvillä. Keskiikä itsemurhakuolemilla Suomessa on 47 vuotta.
Yleensä nuorten itsemurhat tehdään impulsiivisesti. Vanhemmalla väestöllä itsemurhat ovat pidempiaikaisten pohdintojen päätöksiä.
Näkyvä kampanja on osoittanut tarpeelliseksi ja tehokkaaksi keinoksi itsemurhien ehkäisyyn ja hoitoon ohjaaminen on ehkä myös tietoisuuden ansiosta parantunut. Suomessa itsemurhat ovat vähentyneet viime vuosina. Tiedottamisella ja hoitoon ohjaamisella on varmasti tuohonkin syynsä.
Autolla tehdyt itsemurhat ovat luvuissa mukana mutta niiden lukumäärää on mahdoton arvioida. Arvioidaan, että joka kymmenes itsemurhan toteutus on tehty raskaanliikenteen ajoneuvon keulaan törmäämällä suurella nopeudella. Tämä on usein johtanut myös vastaantulleen ajoneuvon suistumiseen tieltä. Raskaanajoneuvon kuljettajia on myös kuollut näissä törmäyksissä ja loukkaantunut fyysisesti. Onnettomuudessa raskaanajoneuvon kuljettajalle on usein jäänyt psyykkiset vammat niin suuriksi että ne ovat johtaneet työkyvyttömyyteen.Jätin syyskuussa aiheesta kirjallisen kysymyksen ministerille. Kysyin siinä seuraavia asioita.
Miten hallitus ennaltaehkäisee itsemurhakuolleisuutta Suomessa? Miten hallitus huomioi liikenteessä tapahtuvien itsemurhien ennaltaehkäisyn ja liikennekolareissa mukana olleiden sivullisten henkilöiden kuten raskaankaluston kuljettajien tilanteen ja tuen näissä tilanteissa?
|
|
| | 17.09.2021 Vanhustenhoidossa varauduttava vaarallisiin tilanteisiin
Lisätietoa >>
|
|
| | 27.08.2021 Lakialoitteeni etenee - suolistosyöpäseulonnat koko Suomen kattaviksi
Lakialoitteeni on edennyt eduskunnassa ja suolistosyöpäseulonnat laajenevat kattamaan koko maata.
Olen tehnyt aiheesta myös kirjalliset kysymykset 22.1.2012 ja 16.10.2019. Toimenpidealoitteen tein aiempiin kirjallisiin kysymyksiin vedoten 1.9.2020. Lakialoitteen asiasta tein 14.9. 2020. Suolistosyöpä on sekä miehillä että naisilla toiseksi yleisin syöpä ja se on yleisestynyt Suomessa nopeasti. Siihen sairastuu vuosittain 3400 ja kuolee 1300 ihmistä. Suolistosyöpä on hoitokustannuksiltaan yksi kalleimmista syövistä. Seulonnassa löydetyn suolistosyövän hoitokustannukset ovat tutki- tusti 20 % matalammat kuin muulla tavoin löydetyn syövän. 12.8.2021 annetun päätöksen mukaan suolistosyövän seulonta otetaan käyttöön valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Muutos tulee voimaan 1.tammikuuta 2022.
Suolistosyövän seulonta otetaan käyttöön asteittain valtakunnallisesti kaikille 56-74-vuotiaille. Seulonta toteutetaan kahden vuoden välein. Vuonna 2022 suolistosyöpäseulonta aloitetaan koko maassa 60-68-vuotiaille miehille ja naisille. Seulonta laajenee ikäryhmittäin niin, että vuonna 2031 kaikki 56-74-vuotiaat ovat mukana. Suomessa suolistosyöpienseulonta on pilotoitu 12 kunnassa viimeisen kahden vuoden aikana. Olen iloinen, että tärkeä asia vihdoinkin etenee. Kun uskoo asiaansa ja jaksaa sitä väsymättä ajaa eteenpäin niin oppositiossakin voi vaikuttaa.
|
|
| | 26.08.2021 Hoitaako korkeakoulutetut vanhukset?
Pääministeri Sanna Marin totesi, että SDP:n tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8. 2021). Koulutukseen kannattaa sijoittaa, mutta on syytä myös kysyä, että mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat. Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa - kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alhaimmillaan jopa ykkösellä, koreakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella. Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa. Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuuden velassaan eivät uskalla asioihin sanoa mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan silloin myös yhteiskunnan tukea. Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia. Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoivaalan koulutuspaikkoja ja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös huutavasti. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta. Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostaa vuorotyöstä saatavat lisät - ne eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.
|
|
| | 04.07.2021 Kesätyötakuu nuorille Suomessa
Nuorten kesätyötakuu käyttöön Suomessa.
Nostin nuorten kesätyöpaikkojen riittävyyden ja kesätyötakuun esiin eduskunnan kyselytunnilla. Nostin kyselytunnilla esiin useiden kuntien myöntämät nuorten kesätyösetelit, jonka arvo on noin 300 - 350 euroa. Setelin tuella yritys voi palkata nuoren kahdeksi viikoksi. Tätä seteliä tulisi olla mahdollista käyttää myös olisi kotitalouksien tarjoamaan työhön nuorille. Tällaista olisi esimerkiksi piha - ja puutarhatyöt, siivoustyö, avustavat erilaiset työt kuten eläintenhoito ja erilaiset asiointi- ja kaupassakäynti palvelut. Työllistäjä olisi joku muu muu nuoren oma perhe ja työssäolo säännöt olisivat samat, kuin kunnan kesäsetelin myöntämisperiaatteeisiin asetetut säännöt, kuten työaika. Ministeri Haatainen vastasi kysymykseeni, että kotitalousvähennyksen kautta nuori voi saada kesätyötä. Vastaus on outo, sillä jotta kotitalousvähennyksen voi käyttää, tulee olla yritys ja sen on myös kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei voi saada sen työstä kotitalousvähennystä. Esittääkö ministeri siis, että nuoreen on perustettava yritys saadakseen kesätöitä. Elinkeinoelämän keskusliiton Mikko Räsäsen mukaan hyvinä vuosina kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla noin 120 000 jopa 130 000. Tänä vuonna kesätyöpaikkoja on ollut 90 000. (HS 7.6. 2021) Tilanne on lamaannuttava ja kertoo sen, että lukuisat nuoret jäävät ilman kesätyötä. Hallituksen on tehtävä toimia, jotta työllistyminen on mahdollista ilman raskasta byrogratiaa. Eihän kesätyön saamiseksi voi olla vastaus se, että nuori perustaa yrityksen. Yksikeino on, että kesätyösetelin voi käyttää kotitalouksien tarjoamaan kesätyöhön sujuvasti.
|
|
| | 04.07.2021 Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hätäily ja kiirehtiminen sote-uudistuksen käsittelyssä johtivat tarpeellisten lakien kumoamiseen ennen aikojaan
TIEDOTE 1.7.2021
JULKAISUVAPAA
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hätäily ja kiirehtiminen sote-uudistuksen käsittelyssä johtivat tarpeellisten lakien kumoamiseen ennen aikojaan
Eduskunta hyväksyi viime viikolla sote-uudistuksen äänin 105-77. Nyt on käynyt ilmi, että presidentin tiistaina vahvistamaan lakikokonaisuuteen jäi vakava virhe. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat, että käsittelyä leimasi kova kiire saada asiat läpi mahdollisimman nopeasti.
”Sote-uudistuksen voimaanpanolain 69 §:n voimaantulosäännöksen mukaan kyseinen laki, jolla lain 2 §:n kumotaan kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki kahta pykälää lukuun ottamatta, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettu laki sekä alueen pelastustoimen valtionavustuksesta annettu laki, tulee voimaan 1.7.2021, paitsi 3 § vasta 1.1.2023. Voimaantulosäännöksessä olisi pitänyt selvästi viitata 2 §:ään, mutta hallituksella oli niin kova kiire, että esitykseen jäi virhe ja se kumosi keskeiset lait etuajassa”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.
Oppositio on lukuisia kertoja huomauttanut hallitukselle ja hallituspuolueiden edustajille tavasta, jolla esitystä runnottiin läpi.
”Sote-esitystä käsiteltiin sen kaikissa käsittelyvaiheissa kauhealla kiireellä. Valmistava keskustelu runtattiin läpi yhdessä, puolen vuorokauden mittaisessa kokouksessa. Millään tavalla ei tarkistettu, että vastaako lopputulos esimerkiksi perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia. Kun hätäillään ja kiirehditään, syntyy sutta ja sekundaa. Nyt istuntokausi on päättymäisillään ja hallituksen kiireen takia presidentti on jo vahvistanut lait, joilla virheen takia kumottiin Suomen julkisen terveydenhuollon säädösperusta”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.
Nyt hallituksen on selvitettävä, kuinka kumotut lait herätetään henkiin siksi aikaa, kunnes sote-uudistus tulee voimaan ja järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.
”Istuntokauden viimeinen täysistunto on huomenna perjantaina. Lainsäädäntökäytäntöön kuuluu, ettei kumottua lakia voida muuttaa jälkikäteen voimassa olevaksi. Nyt hallituksella on iso ongelma, kun sen pitäisi ratkaista, kuinka nämä keskeiset lait herätetään uudestaan henkiin. On todennäköistä, että eduskunnan on kokoonnuttava virheen korjaamiseksi vielä istuntotauon alkamisen jälkeen. Hallituksen hutilointi ja päätön kiire ajaa soteuudistus läpi kostautuu vakavana virheenä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.
|
|
| | 25.04.2021 Suomi on ryytynyt ja turtunut - puoliväliriihessä ymmärrettävä todellinen tunnelma
Suomi on ryytynyt ja turtunut - hallitus herätkää se huomaamaan.Turve hiertää hallituksen kengässä. Kasvavat turvekasat turveyrittäjien pelloilla eivät kuitenkaan näy hallituksen silmissä. Sekään ei auta näkemään yrittäjien ahdinkoa. Hiilineutraaliustavoitteet ovat pienelle Suomelle kovat. Hallitus haluaa, että olemme hiilineutraaleja vuonna 2035. Ruotsin tavoite on 2040 ja mm Saksan ja Ranskan v. 2050.
Tehtaat katoaa. Suomalaisen työ siirtyy ulkomaille. Työpaikkojen luomisessa yrittäjän tukeminen mm. palkan sivukulujen minimoimisella on tärkeää.
Yritykset luovat työpaikat. 50 plus vuotiaan työllistämistoimissa on puhuttava siitä, että kelpaako yli viisikymppinen enää mihinkään. Kuka palkkaa hänet? Sote hyllylle. Nyt tehtävillä olevat isot muutokset ajavat alueita myös henkiseen ahdistukseen. Hallituksen on ymmärrettävä, että hartiat ei riitä - Suomi on ryytynyt ja turtunut. Koronakriisin jälkeen on jälleenrakennettava monet asiat uudelleen. Hallituksen on se ymmärrettävä.
|
|
| |
|
Arja Juvonen, Puh. 050-531 1108, 09-432 3060,  , www.eduskunta.fi |
|